Vuosaaren eli Nordsjön kartanon historia

Katanon paikalla asuttiin jo 1200-luvulla

Vuosaaren kartanon paikalla on ollut asutusta jo 1200-1300-luvuilla, mutta Vuosaaren eli Nordsjön (Nordsjö gård) kartanon historia ulottuu 1540-luvulle, jolloin ensimmäiset maininnat Vuosaaren neljästä kylästä ja niiden kahdeksasta tilasta kirjattiin Kustaa Vaasan veroluetteloihin. 

Kartanon omistus on vaihdellut vuosien varrella. Vuonna 1684 Vuosaaren ratsutila siirtyi Helsingin pitäjän kirkkoherrana toimineelle Andreas Laurentii Nycopensisille, joka oli kotoisin Ruotsin Nyköpingistä. Hän oli valmistunut Turun akatemiasta filosofian maisteriksi 1643, jonka lisäksi hän opiskeli vielä Rostockissa. Helsingin kirkkoherran virkaan Nycopensis astui vuonna 1664. Ennen Helsinkiin muuttoa hän toimi Turun katedraalikoulun rehtorina ja tuomiokapitulin jäsenenä vuodesta 1649. Hänet tunnettiin myös kirkkokuorojen uranuurtajana ja hän aloitti seurakunnassaan kirkonkirjojen pidon. Lisäksi hän julkaisi kristillisiä ruonoja.

Vuosaaren kartanoa voi pitää yhtenä Helsingin merkittävimmistä kartanoista, ja se on säilyttänyt ainutlaatuisen ilmiasunsa osin 1800-luvun tyyliin. Päärakennuksen arvellaan valmistuneen 1800-luvun alkupuolella, jonka jälkeen siihen on lisätty eri vuosikymmeninä erilaisia kerrostumia, joiden ansiosta kartano poikkeaa muista Helsingin kartanoista. Sekä kartano että sen ympäröivä puisto ovat suojelukohteita, mikä kertoo niiden historiallisesta ja kulttuurillisesta arvosta.

Vuonna 1909 kartano alkoi myymään tilalta huvipalstoja. Kartanon ja siihen kuuluvat maat osti vuonna 1937 tiili- ja kevytbetonitehdas Saseka, joka 1961 fuusioitiin Lohjan Kalkkitehdas Oy:n. Kaupan syynä olivat Vuosaaren kartanon alueen hiekkaharjut ja -kankaat, joita käytettiin tiili- ja Siporex-tuotannon raaka-aineina.

Kartanolla asui vuoteen 1960-luvulle asti isännöitsijänä toiminut vapaaherra Fabian von Wrede. Kartanolla oli omat kasvihuoneet, perunamaat sekä omenatarhat, joiden satoa vietiin torille Helsinkiin myytäväksi. Kartanolla kasvatettiin myös emakoita, joille haettiin keskustan ravintoloista kuorma-autolla kahdesti viikossa ruuantähteitä.

Vuonna 1963 kartanon toiminta lopetettiin, karjat myytiin ja tila autioitui. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin osaksi Helsinkiä, ja kartanon maat sekä rakennukset siirtyivät Helsingin kaupungin hallintaan. Kartanon tiloissa toimi mm. päiväkoti Villa Familiaris.

 

Uudet Uudistukset

Maaliskuussa 2022 Ranskalainen Kauppa Oy osti Vuosaaren kartanon kiinteistön ja aloitti kartanon sisällä kunnostustyöt. Kesällä 2023 kartanolle myönnettiin odotettu käyttötarkoituksen muutoslupa, joka mahdollisti täydellisen kunnostuksen. Ennen kuin kartano voi avata ovensa yleisölle, on kuitenkin toteutettava useita turvallisuutta ja esteettömyyttä parantavia toimia. Näihin kuuluu muun muassa portaikon paloeristys kahden ensimmäisen kerroksen välillä, invaoven ja -nostimen asentaminen sisäänkäyntiin sekä muita paloturvallisuutta parantavia toimia. 

Kartanon historiallinen puutarha sai uuden alkunsa elokuussa 2023, ja sen jälkeen suunnitelmissa on talon julkisivuremontti. Aikataulu avaamisen suhteen on edelleen epävarma ja tällä hetkellä tavoitteena on avata keväällä 2024.

Tulevaisuuden Näkymät

Vuosaaren kartano seisoo ylväänä historiallisella paikallaan ja tarjoaa mahdollisuuden matkustaa ajassa taaksepäin, yhdistäen historian, kauneuden ja elämykset. Kartanon ainutlaatuisuus ja houkuttelevuus ulottuvat myös sen ympäristöön. Kartanon ympäröivä puisto on saanut uuden elämän ja tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden nauttia luonnon rauhasta.

Tavoitteena on avata kartano yleisölle jouluna 2023, mutta tämä riippuu muutostöiden edistymisestä ja viranomaishyväksynnöistä. Kartano säilyttää historian kauneutensa ja toivottaa tulevaisuudessa vierailijat tervetulleiksi nauttimaan sen ainutlaatuisesta tunnelmasta.